huhtikuu 6, 2019
Verotusta voidaan keventää yritystuista karsimalla

Valtion talous ei ole nollasummapeliä, jossa julkisen turva- ja palveluverkon heikentäminen ja veronkorotukset ovat ainoat vaihtoehdot. Valtio tuhlaa rahoja tehottomiin yritys- ja verotukiin, jotka kohdentuvat pääosin perinteiseen teollisuuteen. Näistä luopuminen hyödyttäisi kaikkia.

Suomen kokonaisveroaste on yksi Euroopan korkeimpia. Korkea tuloverotus vähentää tutkitusti työntekoa ja yrittäjyyttä. On arvioitu, että prosentin nousu tuloveroissa laskee työntekoa työtunneissa mitaten 0,3 prosenttia. Pahimmillaan verojen korottaminen johtaa työnteon kautta saatavien verotulojen vähenemiseen ja edelleen uusiin veronkorotuksiin.

Kyselytutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista haluaa turvata nykyiset hyvinvointipalvelut, mutta samalla matalampaa verotusta. Joku saattaa pitää tätä tahtotilaa ristiriitaisena ja mahdottomana toteuttaa. Valtion talous nähdään jonkinlaisena nollasummapelinä, jossa valtion menojen karsiminen johtaa väistämättä julkisten palveluiden alasajoon.

Julkisista rahavirroista perillä oleva kuitenkin ymmärtää, että valtio kerää rahaa muuhunkin kuin palveluiden rahoittamiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat 4 miljardin euron suuruiset yritys- ja verotuet. Summa vastaa yhteismitallisesti yhteisöveron tuottoa. Voisiko sittenkin olla niin, että verotuksen keventäminen ja palveluiden parantaminen eivät olisikaan keskenään ristiriitaisia tavoitteita?

Lobbarit onnistuivat kääntämään kansanedustajien pään siitäkin huolimatta, että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) oli selväsanaisesti todennut useimmat yritystuet haitallisiksi ja tehottomiksi.

On selvää, että yritystukipotin karsimista vastustaa perinteinen teollisuus ja monet vientialat, jotka ovat tukijärjestelmän suurimpia hyötyjiä. Kulunneella vaalikaudella yritystukia yritettiin karsia tuloksetta parlamentaarisen työryhmän avulla. Monet kokeneetkin poliitikot taipuivat vientialojen lobbareiden tahtoon, eivätkä rohjenneet koskea yritystukiin. Lobbarit onnistuivat kääntämään kansanedustajien pään siitäkin huolimatta, että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) oli selväsanaisesti todennut useimmat yritystuet haitallisiksi ja tehottomiksi.

Vientialojen lobbareiden väite siitä, että yritystukien karsiminen vaarantaisi suomalaiset työpaikat ei kestä tarkempaa tarkastelua. Työpaikkojen määrä perinteisessä teollisuudessa saattaisi laskea, mutta jos yritystukien karsimisesta säästyneet varat käytettäisiin veron alennuksiin, niin matalampi verotus synnyttäisi työtä muille toimialoille. Työn tarve siis siirtyisi toimialalta toiselle, muttei vähenisi vaan ennemmin lisääntyisi.

Ympäristölle haitalliseksi katsottujen yritystukien kokonaisarvo vuositasolla on yli 800 miljoonaa euroa. Tällä summalla valtio tukee saastuttamista puhtaiden toimialojen kustannuksella.

Monet yritystuet ovat haitallisia paitsi markkinoiden toiminnalle, mutta myös ilmastolle. Erityisesti energiaverotuksen verotuet pitävät yllä paljon päästöjä aiheuttavaa savupiipputeollisuutta. Ympäristölle haitalliseksi katsottujen yritystukien kokonaisarvo vuositasolla on yli 800 miljoonaa euroa. Tällä summalla valtio tukee saastuttamista puhtaiden toimialojen kustannuksella.

On aika hylätä päähänpinttymä, jossa valtiontalous nähdään nollasummapelinä. Verotuksen keventäminen palveluista karsimatta on mahdollista, mikäli puutumme yritystukiin. Samalla tekisimme myös erinomaisen ilmastoteon. Tehottoman yritystukijärjestelmän karsiminen on tie nykyistä kevyempään verotukseen, parempiin palveluihin ja ekologisesti kestävään hyvinvointiin. Olisiko ensi vaalikaudella aika ottaa yritystukia koskeva tutkimustieto vakavasti?